Kehitysvammaliitto pitää kestämättömänä muutosneuvottelujen toteuttamista tilanteessa, jossa lopullista rahoitusta ei tiedetä. Liiton mukaan se johtaa kehitys- ja puhevammaisille ihmisille tärkeiden toimintojen vaarantumiseen. Liitto pitää sopeuttamisaikaa liian lyhyenä.

Välttämättömien ennakoivien sopeutusten tavoitteena on liiton mukaan säilyttää järjestön toimintakyky siten, etteivät rahoituksen leikkaukset johda välittömästi koko toiminnan alasajoon.

Kehitysvammaliiton mukaan uusiin muutosneuvotteluihin voidaan joutua, kun lopulliset rahoituspäätökset saadaan. Jos rahoituspäätös on ennakoitua parempi, voidaan osa sopeutustoimista perua. Liiton mukaan sen koko toiminnan jatkuvuus on yhä vaarassa, jos yleisavustusta leikataan ennakkotiedon mukaisesti.

SOPEUTUKSET vähentävät Kehitysvammaliiton mukaan jo syksyn aikana muun muassa neuvontaa, viestintää, vaikuttamistyötä sekä puhevammaisten ihmisten kommunikoinnin tukea. Toimintoja, kuten nuorten ja aikuisten kohtaamispaikkatoimintaa verkossa, joudutaan sulkemaan osittain.

– Kohderyhmien akuutteihin neuvontatarpeisiin ei pystytä vastaamaan tässä tilanteessa kuin murto-osalta, Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala sanoo tiedotteessa.

Liiton mukaan kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä tukeva toiminta päättyy tammikuussa, ellei yleisavustukseen kohdistuvia leikkauksia vähennetä. Lisäksi vuodesta 1964 ilmestynyt Ketju-lehti lakkautetaan. Myös hyvinvointialueille tarjottava kehittämistuki vähenee liiton mukaan merkittävästi.

HINTSALAN mukaan liitolla on ainutlaatuisia tehtäviä, joita ei tee kukaan muu. Tällaisia ovat esimerkiksi selkokielen edistäminen, kehitysvammaisuuteen liittyvä tutkimus sekä puhevammaisten kommunikointia tukevien materiaalien ja menetelmien kehittäminen. Hän vetoaa hallitukseen, jotta se ymmärtäisi tilanteen vakavuuden. Hänen mukaansa liiton toiminnan loppuminen veisi kehitys- ja puhevammaisilta sekä selkokieltä tarvitseviltä ihmisiltä tärkeää tukea.

– Se tarkoittaisi sitä, että kehitys- ja puhevammaisten ja selkokieltä tarvitsevien ihmisten ääni katoaa tässä yhteiskunnassa, kun he menettävät Kehitysvammaliitolta saamansa tuen. Samalla menetetään liiton 75 vuotta karttunut osaaminen alan kehittämiseksi, Hintsala sanoo.

Hintsalan mukaan Kehitysvammaliitto tekee työtään kustannustehokkaasti pienillä, moniammatillisilla tiimeillä, joille ei ole olemassa korvaajaa.

– Ulkopuolisen vaikuttavuusarvion mukaan jokainen Kehitysvammaliiton saama avustuseuro tuottaa yhteiskunnalle 4,10 euron julkistaloudellisen hyödyn, hän kertoo.